Matkailijoiden keskuudessa on viime aikoina tapahtunut huomattava ja erittäin tervetullut kulttuurinen muutos: turismin haitoista on alettu puhua entistä avoimemmin, ja eettinen matkailu on alkanut kiinnostaa yhtä useampia. Olen itse kirjoittanut aiheesta mm. tässä ja tässä postauksessa, lähinnä ilmaston näkökulmasta.
Eettinen matkailu tarkoittaa kuitenkin paljon muutakin kuin vain lentomailien, lauttareissujen ja autoilun vähentämistä. Olen iloinen siitä, että luonnonsuojelun rinnalla myös esimerkiksi eläinten oikeudet ja paikallisten asukkaiden kunnioitus ovat saaneet enemmän palstatilaa. Mutta kuten ilmastokeskustelu, myös näiden erittäin tärkeiden aiheiden käsittely ajautuu helposti sivuraiteille ja saa joskus jopa hieman tekopyhiä piirteitä: ei ole epätavallista kuulla jonkun yhdessä lauseessa kritisoivan Yulinin koiranlihafestareita ja seuraavassa kehuvan jotain herkullista pihviravintolaa…
Yksi mielestäni aika pahasti sivuraiteille ajautunut keskustelu koskee Airbnb-majoituspalvelun käyttöä. Monet näin matkustat vastuullisesti -listat kehottavat yhteiskunnallisesti valveutuneita matkailijoita jopa välttämään Airbnb:tä kokonaan. Tarkoitus tällaisen neuvon takana on varmasti hyvä, mutta huolenani on, että se voi pitkässä juoksussa (anteeksi, kielipuristit – olen asunut englanninkielisessä maassa pian 8 vuotta) aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä.
Eettinen matkailu ja Airbnb
Airbnb-boikottien tarpeellisuutta perustellaan yleensä kahdella syyllä. Ensimmäinen on ajatus siitä, että Airbnb uhkaa hotellien toimeentuloa. Tämä on mielestäni suoraan sanottuna aika huvittava syy. Ensinnäkin, hotellit eivät ole hyväntekeväisyysjärjestöjä, eikä ole asiakkaan tehtävä pitää niitä kiinni leivän syrjässä. Toisekseen, monet hotellit ja muut ammattimaiset majoitustoimijat tarjoavat omia palvelujaan Airbnb:n kautta (mikä saattaa olla osa ongelmaa – mutta tästä lisää kohta).
Toinen ja huomattavasti edellistä parempi syy Airbnb:n boikotointiin on sen vaikutus paikallisten asukkaiden arkeen. Usein toistetun teorian mukaan Airbnb paitsi vie asuntoja vuokramarkkinoilta, myös kohottaa niiden hintoja nostaen ne pieni- ja keskituloisten paikallisten ulottumattomiin. Tämä aiheuttaa tietysti paljon harmia kaupunkilaisille, ja vakituisten asukkaiden korvautuminen turisteilla voi lopulta johtaa jopa tiettyjen alueiden autioitumiseen.
Ymmärrän huolen hyvin, asunhan maailman toiseksi suosituimmassa turistikaupungissa. Lontoo on valitettavasti kärkisijoilla myös maailman kalleimpien asuinkaupunkien listalla. Omistusasunnosta hyvällä alueella on yleisesti ottaen turha edes haaveilla pari-kolmekymppisenä om pappa inte betalar. Toisaalta on varsin tavallista kuulla ikätovereidemme saavan vanhemmiltaan avustusta myös ihan vuokrien maksuun. Tätä voi olla vaikea ymmärtää Suomessa, jossa jo nippa nappa täysi-ikäinen kandiopiskelija voi opintotuen, sivutöiden ja HOASin ansiosta asua (pienessä mutta) hyväkuntoisessa kämpässä Helsingin keskustassa (been there, done that). Lontoossa realiteetit ovat kuitenkin hieman toiset. Tarkistin juuri tätä postausta varten, paljonko saisin pulittaa kaksiosta Covent Gardenissa, ja halvin löytämäni vapaana ollut edes suhteellisen hyväkuntoinen asunto maksoi yli 2300 euroa kuussa. Viihtyisän näköisten ja kivasti sisustettujen kämppien hinnat alkoivat kolmesta tonnista.
Okei, kenenkään tuskin on pakko asua Covent Gardenissa, mutta valitettavasti hinnat ovat katossa myös muualla Lontoossa. Tämän BBC:n artikkelin mukaan lontoolainen tarvitsee vähintään 51 200 punnan tulot, jotta hänellä olisi varaa vuokrata kaupungista kaksio. Samaan aikaan lontoolaisten keskipalkka oli vuonna 2017 alle 40 000 puntaa, ja nuorilla tietysti sitäkin vähemmän. Kaltaiseni väitöskirjatutkijan tulot ovat usein apurahan ja opetuksista saatavan palkan kanssa yhteensä sen 20 000 puntaa tai jopa tämän alle.
Vuokrien ja tulojen epäsuhta on johtanut siihen, että moni etenkin nuori lontoolainen vuokraa asuntonsa eteenpäin vaikkapa lomiensa ajaksi – tai jopa suunnittelee lomansa sen mukaan, milloin asunnolle on kysyntää. Niin mekin. Olemme viimeisen puolentoista vuoden aikana vuokranneet asuntoamme Airbnb:n kautta ja kattaneet tätä kautta osan vuokrakuluistamme.
Haluaisinko mieluummin, että vuokrani olisi niin alhainen, ettei minun tarvitsisi avata kotiani Airbnb-vieraille? Totta kai haluaisin. Olen kuitenkin asunut Lontoossa yli seitsemän vuotta ja tiedän, että vuokrat, asuntojen hinnoista puhumattakaan, olivat naurettavalla tasolla jo kauan ennen Airbnb:n yleistymistä. Ongelman juuret ovat jossain muualla.
Myös tutkimukset näyttävät viittaavaan siihen, että Airbnb:n vaikutus asumisen hintaan on hyvin rajallinen. Kuten Edward Kung ja Kyle Barron huomasivat asiaa tutkivassa paperissaan: ’[O]n average, Airbnb has a modest, positive effect on house prices and a precisely estimated zero effect on rental rates’, joskin vaikutus vuokriin voi olla suurempi tietyillä alueilla. Samansuuntaiseen tulokseen päätyi myös asiaa pari vuotta sitten Lontoon kontekstissa selvittänyt raportti. Aiheesta tarvitaan lisää eri kaupunkeihin ja maihin keskittynyttä tutkimusta, mutta nykyisen tiedon valossa näyttää kuitenkin siltä, että Airbnb:n vaikutus sekä vuokriin että asuntojen hintoihin on pelättyä pienempi.
Toisaalta Airbnb:n ainoa potentiaalinen haitta paikallisille asukkaille ei ole mahdollinen vuokrien nousu: valitettavasti läheskään kaikki turistit eivät osaa käyttäytyä, ja haittavaikutukset korostuvat, jos häirikkö majoittuu hotellin sijasta Airbnb-asunnossa paikallisten keskellä. Tämä on tosin ihan matkailijoiden itsensä käsissä. Jos et tupakoi, et roskaa, et huudata musiikkia stereoista aamuyöhön asti ja osaat muutenkin käyttäytyä naapureita ja naapurustoa kunnioittavalla tavalla, olet varmasti ihan hyvä vieras.
Airbnb-rajoitukset – toimivatko ne?
Keskustelusta unohtuu usein, että suurissa turistikaupungeissa asuntoja ei useinkaan voi pitää vuokralla vuoden ympäri. Esimerkiksi Amsterdamissa asunnon voi laittaa vuokralle korkeintaan 30 päiväksi per kalenterivuosi. Lontoossa raja on 90 päivää. Mielestäni rajoitukset ovat hyvä asia, ja niiden positiiviset vaikutukset ovat näkyneet myös meidän arjessamme – sekä Lontoon että Amsterdamin asuntomme olivat ennen niiden voimaantuloa Airbnb-kämppinä.
Tätä taustaa vasten ei varmasti ole yllättävää, että kannatan rajoituksia myös muihin kaupunkeihin. Niiden pituudesta voi tietysti olla montaa mieltä. Esimerkiksi Amsterdamin 30 päivän rajoitus per vuosi on mielestäni liian tiukka: monet ihmiset matkustelevat yli 30 päivää vuodessa, eikä kotien seisottaminen tyhjillään reissujen ajan varmasti helpota kaupungin asuntopulaa millään lailla. Toisaalta Japanin 180 päivän rajoitus taas kuulostaa omaan korvaani turhan rennolta: voin hyvin kuvitella, että esimerkiksi Tokion keskustassa voi olla omistajan kannalta kannattavampaa pitää asuntoa tyhjillään puoli vuotta ja Airbnb:ssä puoli vuotta kuin vuokrata se koko vuodeksi paikallisille asukkaille (en tosin ole koskaan edes käynyt Japanissa, eli minulla ei ole tarpeeksi asiantuntemusta aiheen kommentointiin). Lontoon ja San Franciscon 90 päivää sekä osissa Ranskaa vuoden alussa voimaan tullut 120 päivän rajoitus ovat mielestäni hyviä kompromisseja.
Ongelma tulee siitä, että läheskään kaikki eivät noudata sääntöjä. Sen lisäksi rajoituksista voi luistaa lisenssillä. Tämä on mielestäni hieman hassua: jos vuokraa asuntoja Airbnb:ssä ja muissa majoituspalveluissa työkseen, rajoituksista ei tarvitse välittää, vaikka juuri täysipäiväinen turistitoiminta vie kämppiä pois paikallisten ulottuvilta. YLE:n lainaamaan EU-tutkimuksen mukaan vain 38 prosenttia Airbnb-isännistä vuokraa ensisijaista kotiaan ja 18 prosenttia kakkosasuntoaan. Muille kyse ei siis ole vuokran, lainalyhennysten tai vaikka kesämökin kustannusten kattamisesta, vaan yritysmäisemmästä toiminnasta, jota tulisi mielestäni tarkastella eri säännöillä.
Toisaalta tietysti ihan tavalliset hotellitkin voivat aiheuttaa naapureille häiriötä ja viedä kallisarvoista tilaa, jota voisi muuten käyttää esimerkiksi edullisten vuokrakotien rakentamiseen. Airbnb:tä suurempi ongelma näyttääkin olevan liikaturismi yleisesti. Oman matkustelunsa haitallisia vaikutuksia ei voi kuitata sillä, että asuu reissun ajan Airbnb:n sijasta hotellissa. Itse asiassa saatat Airbnb:ssä asumalla tehdä enemmän hyvää, jos autat samalla paikallisia (Lontoon tapauksessa esimerkiksi allekirjoittanutta) maksamaan vuokransa.
Tästä aiheesta voisi puhua monen postauksen verran, joten lienee parasta pysähtyä tähän – mutta kuten aina, kuulisin mielelläni muiden pohdintoja asiasta. Mitä mieltä olet? Käytätkö Airbnb:tä? Oletko huomannut sen aiheuttaneen haittoja omassa asuinkaupungissasi?
Muistathan, että voit seurata blogia ja saada uusista postauksista kätevästi ilmoituksen Instagramissa, Facebookissa, Bloglovinissa ja Blogit.fi-palvelussa.
Sinua saattavat kiinnostaa myös:
Junalla Euroopassa – Eurostarilla Lontoosta Pariisiin
10 asiaa, joiden ansiosta Lontoo on maailman paras kaupunki
Ilmastokeskustelun ongelmakohdat, tai miksi en tunne syyllisyyttä lentämisestä
Olen käyttänyt Airbnb:tä sekä asiakkaana että vuokrannut huonetta omassa asunnossani turisteille, ja mielestäni se on hyvä systeemi. Turistina maksan mieluummin rahani suoraan paikallisille ihmisille kuin kansainvälisille hotelliketjuille, ja otan mielelläni myös vastaan tukea asumiskustannuksiin 😊
”Turistina maksan mieluummin rahani suoraan paikallisille ihmisille kuin kansainvälisille hotelliketjuille, ja otan mielelläni myös vastaan tukea asumiskustannuksiin” – tämä! Ja tuo yksittäisen huoneen vuokraaminen on käynyt myös mielessä, meille se ei sovi koska asunto on todella pieni kaksio, mutta varmasti hyvä vaihtoehto monelle. Kiitos paljon kommentista! 🙂
Kiitos jutusta! Toisaalta hotellit hyvinkin työllistävät juuri niitä paikallisia ihmisiä, vaikka kyse olisikin hotelliketjusta. Ihmisethän niissä hotelleissakin kokkaavat, siivoavat, ottavat vastaan, vartioivat ym. – ja tarvitsevat palkkansa. Mielestäni asia ei sikäli ole mustavalkoinen. En ole missään nimessä Airbnb-vastainen, kommentoin vain tuota paikallisiin ihmisiin liittyvää ajatusta, joka jää mielestäni turhan kapeaksi. Terveisiä Maputosta, jossa Airbnb taitaa olla vielä aika pientä. Viime vuonna Etelä-Afrikassa yövyttiin Airbnb:ssä, joka oli kyllä hieno mutta hintava – ei koti, vaan pelkkään majoituskäyttöön. Menisin kyllä uudestaan, etenkin jos saisin isomman porukan kokoon.
Olen samaa mieltä, ja olisi varmaankin pitänyt postauksessa painottaa, että tarkoitukseni ei ole dissata hotelleja. Yövyn niissä itse enemmän kuin mielelläni, enkä siis pidä niitä lähtökohtaisesti mitenkään Airbnb:tä huonompana valintana. Tämä postaus oli tarkoitettu nimenomaan Airbnb:n puolustuspuheeksi, koska siihen viime aikoina kohdistunut kritiikki on mielestäni ollut hyvin yksipuolista ja jättänyt täysin huomiotta sen, että Airbnb on monessa kohteessa paikallisille tärkeä lisätulojen lähde, joka ei estä tietyssä kaupungissa tai kaupunginosassa asumista vaan saattaa päin vastoin jopa mahdollistaa sen.
Ja tietysti on hyvä muistaa myös, että potentiaalisen asuntojen hintojen nousun lisäksi Airbnb:ssä on muita, hyvin todellisia ongelmia ja haasteita – yhtenä tärkeimmistä ainakin rasismi ja naisten turvallisuus (tai turvattomuus) – joita en käsitellyt tässä postauksessa lainkaan mutta joista pitäisi puhua enemmän.
Kiitos kivasta kommentista, ja terveisiä Maputoon! 🙂
Hyvä kirjoitus! 🙂 Olen itsekin ihmetellyt Airbnb:n demonisointia. Itse koen Airbnb:n äärimmäisen näppäräksi ja turvalliseksi, sekä hyväksi juurikin paikallisten asukkaiden tukemiseen koteja vuokraamalla. Vaikka totta kai ammattimaisessa toiminnassa kalliissa kaupungeissa onkin omat ongelmansa.
Uskon, että tulevaisuudessakin matkustan Airbnb:tä, hotelleja ja hostelleja sujuvasti yhdistelemällä, fiiliksen ja budjetin mukaan 🙂
Kiitos paljon Iida! ”Uskon, että tulevaisuudessakin matkustan Airbnb:tä, hotelleja ja hostelleja sujuvasti yhdistelemällä, fiiliksen ja budjetin mukaan” —> sama matkustusstrategia käytössä täälläkin 🙂 kivaa Sunnuntaita!
Pienissä paikoissa hotelleilla voi olla suurikin merkitys. Hotellit luo lukuisia työpaikkoja, esim. vastaanottovirkailijat, tarjoilijat, kokit, tiskarit, siivoojat, huolto, markkinointi, hallinto… Ja myös välillisiä työpaikkoja, kuten pesula, tukku, floristi, kuljetusyhtiö… Lisäksi näissä kaikissa ammateissa ja töistä maksetaan veroa. Asiakkaat käyttävät rahaa palveluihin ja hyödykkeisiin, jolla on taas vaikutusta työpaikkoihin, rahaan ja veroihin,
Tää on ihan totta, mutta sama pätee myös Airbnb:n – sekin luo lukuisia työpaikkoja, kasvattaa veropottia jne. Airbnb ja hotellit voi tuottaa enemmän turismi- ja muita tuloja kuin hotellit yksinään: ”Additionally, the research determined that roughly half of all Airbnb stays in 2014 would not have resulted in hotel stays had short-term rentals not been an option. Alternative lodging options actually increase tourism and overall travel, with direct benefits for local economies” (lähde: https://fee.org/articles/airbnb-may-not-be-good-for-hotels-but-its-great-for-everyone-else/).
Taloudellinen hyöty yksinään ei kuitenkaan ole hyvä syy ignoorata Airbnb:n ja liikaturismiin yleisesti liittyviä ongelmia. Taloudellinen hyöty ja toisaalta liikaturismin haitat eivät jakaannu reilusti kaikkien kesken, ja kaikkea ei tietenkään muutenkaan voi mitata rahassa.
Kiitos kommentista!
Itselle tullut aivan uutena nämä AirBnB-”ongelmat”. En ole palvelua ikinä käyttänyt, koska en ole tarvinnut, mutta ystävälläni on kakkosasunto vuokralla. Häneltäkään en ole mitään ongelmista kuullut, mutta pitää kyllä kysyä ensi kerralla nähdessä. Itselläni on kuienkin jotenkin jännä tapa potea syyllisyyttä hotelleissa yöpymisestä – paljon mieluumminhan sitä nimenomaan esim Lontoossa auttaisi jotakuta vuokrakuluissa ja samalla saisi itselle ihanan, ihan oman kodin. Joku päivä kyllä testaan AirBnB:tä 🙂
Kiitos kommentista, Heli! Ihana asenne, ja mä tunnistan ton fiiliksen 🙂 Toisaalta, yritän ajatella että isokin hotelli tuottaa kuitenkin työpaikkoja ja hyödyttää paikallista taloutta muuten (vaikka kuten yllä kirjoitinkin, kaikkea ei tietenkään voi mitata rahassa). Missä päin sun ystävä vuokraa kämppää?
Hyvä kirjoitus, kiitos! Itse olen muutaman kerran käyttänyt Airbnb:tä Jenkeissä, ja tuumannut että olisi mukava kokeilla sitä jatkossakin. Me vaan harvoin pysytään paikallamme enempää kuin max 2 päivää kaupungeissa, luontokohteissa kylläkin. Niin jotenkin tuntuu mukamas tosi vaikealta ottaa vain niin lyhyeksi aikaa vuokralle, etenkin kun saapuminen illalla saattaa venyä ja aamulla taas lähtö olla aikaisin. Niissä tapauksissa telttailu tai motelli/hotelli on ollut helpompi.
2020 tarkoitus olisi reissata kaveripariskunnan kanssa ja mahdollisesti pysyä pidemmän aikaa paikallaan niin silloin tällekin majoitusmuodolle voisi taas antaa paremmin mahdollisuuden.
Kiitos paljon, Katja! Mäkin suosin usein hotellia jos sisäänkirjautumisaika on erityisen myöhään tai aikaisin, koska tiedän että Airbnb-isännät ei aina pysty ottamaan. laukkuja säilytykseen jne. Pidempiin pysähdyksiin Airbnb sopii erityisen hyvin, kun pystyy esim. laittamaan ruokaa kotona. Minne päin ootte lähdössä reissuun? 🙂
Airbnb:n kautta en ole yhtään kämppää vuokrannut, mutta taidan Booking.comin kautta olla päätynyt muutaman kerran kämppään, joka on tarjolla myös Airbnb:ssäkin. Ainakin niissä kaupungeissa, joissa ei ole rajoitusta sille, että voiko kämpän vuokrata lyhytaikaisesti Airbnb:ssä tai vastaavassa ympärivuotisesti on vaikea uskoa ettei toiminta nostaisi vuokria poistaessa asuntoja vakituisten asukkaiden ulottuvilta, mutta ehkä sitten Lontoossa tämä toimii riittävän hyvin valvotusti?
Kuluneella viikolla varasimme ystäviemme kanssa 2 huonetta Arinagasta, Kanarialta, mutta lopulta tarjosivat meille majoitusta läheisessä huoneistossa. Huoneisto oli ihan ok, merinäköala ja kaikki, mutta kyllä me hiukan mietimme sitä, kun olimme tuossa kohteessa vaan yhden yön ja vaikka rauhallisia senioreita olimmekin, että pienessä kerrostalossa vaan sekin, että 4 ihmistä saapuu, lähtee käymään kaupassa, palaa takaisin, lähtee illalliselle, palaa takaisin ja lähtee seuraavana aamuna, jonka jälkeen tulee siivooja, aiheutti luultavasti porraskäytävässä enemmän meteliä kuin minkään muun pienen talon asukas samana aikana.
Olen törmännyt negatiiviseen suhtautumiseen enemmän kuin positiiviseen. Itse pyrin siihen, että vuokraan nimenomaan jonkun kodin, en varta vasten airbnb-toimintaa varten hankittua asuntoa. Silloin saa laajemman kuvan myös paikallisten elämästä. Vuokraamme myös omaamme välillä reissujen aikana. Siihen nähden, kuinka paljon vuokraaminen teettää vaivaa per yöpyjä, ei sillä kyllä leiville lyö, mutta pieni apu siinä asumiskustannuksissa silti on. Eniten tuskaa tuottaa siivous, kun suurpiirteisinä ihmisinä meidän koti ei aina ole niin justiinsa, mutta vieras saattaa ottaa nokkiinsa pienestäkin pölykoirasta.
Muutaman kerran olemme vuokranneet Air Bnb:n kautta majoitusta, pari kertaa meillä oli muuton vuoksi kissat mukana ja näin ollen majoitus tuli edullisemmaksi ja helpommaksi kuin etsiä kissoille hotelli. Meillä on hyviä kokemuksia, mutta itseäni arveluttaa juuri tuo turvallisuus, yksin en ehkä vuokraisi. Vuokrakohteiden sijainti täytyy tutkia huolella. En tiennytkään että asuntojen vuokraamisessa on maksimi aikamäärä ja että se vaihtelee eri maiden välillä. Täytyy tarkistella tuota asiaa, sillä oli ajatuksena etsiä tyttärelle opiskeluajalle asuntoa.
En ole koskaan asunut Airbnb-asunnossa, koska vierastan jotenkin ajatusta asua jonkun toisen kodissa. Tuntuu tunkeutumiselta yksityisalueelle… Sen sijaan olen paljonkin vuokrannut kämppiä eri puolilta maailmaa Booking.comin kautta. Näissä kämpissähän ei kukaan asu, vaan ovat tarjolla vain matkailijoille. Kokemukset ovat olleet aina onnistuneita ja joka kerta kyse on ollut paikallisen yksityishenkilön pikkubisneksestä. Toki Booking.com ottaa hommasta osansa, mutta kuvittelisin, että valtaosa rahasta päätyy asunnon omistajalle. Hän ei tietystäkään ole tyhjätasku, koska omistaa asunnon, jota vuokrata, mutta mieluummin maksan hänelle kuin hotelliketjulle. Pienet perhehotellit ovat eri asia – niissä yövyn ilolla. Mutta palatakseni asiaan – en sinällään ole Airbnb-vastainen, en vain koe sitä omaksi jutukseni. Kerran olin kyllä hilkulla kokeilla, mutta into lopahti isoon takuumaksuun.
Mulla ei ole kovin vahvaa AirBnB-mielipidettä; olen käyttänyt sitä usein, ja yleensä täysin ongelmitta. Olen sen verran suomalainen kursailija, että ongelmisa tuntui tylsältä jättää palautetta kun joka kerta kohdalle on osunnut huippukivoja isäntiä! Se on osoittautunut hyväksi tavaksi tutustua myös paikallisiin, usein heiltä saa mahtavia vinkkejä, mutta hotelleissa on oma viehätyksensä (rehellisyyden nimissä vaikka eettinen matkailu on muuten lähellä sydäntä, olen ainoastaan pyrkinyt välttämään isoimpia ketjuja mutta muuten ollut aika rento sen suhteen onko kyseessä AirBnB vai hotelli).
Kiva lukea tästäkin näkökulmasta välillä juttua. Ei ole nimittäin ollenkaan mustavalkoinen asia. Tykkään tosi paljon Airbnb:stä ja meillä se on käytössä useinkin. Sen suursuosiosta on seurannut ongelmia tietyissä kohteissa, mutta se ei tarkoita että koko konsepti olisi huono juttu. Airbnb on esimerkiksi täällä Ausseissa avannut mahdollisuuksia yöpyä kohteissa, joista hotelleja ei edes löydy.
Olen käyttänyt Airbnb-palvelua vain kerran Suomessa, joten kokemukset ovat hyvin rajalliset. Ulkomailla tykkään mielummin ottaa huoneen hotellista, en ole edes selaillut mitä mahdollisuuksia airbnb:llä olisi ollut. Voisin kuvitella vuokraavani asunnon tai talon sitä kautta, jos olisin lähdössä isommalla porukalla reissuun, jolloin ei tarvitsisi montaa hotellihuonetta varata. Tässä jutussa hyviä nökökulmia. Varsinkin viime aikoina keskustelu on ollut enemmän negatiivista kuin positiivista.
Asioilla on aina monta puolta. Olemme käyttäneet AirBnB:tä joskus mutta erittäin harvakseltaan. Täältä San Franciscosta käsin kieltämättä ei voi välttyä niiltä negatiivisilta puolilta, kyllä se niin paljon on vaikuttanut asuntojen vuokrahintoihin. Siinä vaiheessa kun paikallisilla ei ole enää varaa asua keskustassa koska vuokraisäntä korottaa vuokraa sen takia, että saa asunnon AirBnB käyttöön, niin alkaa vakavasti miettiä mihin pitäisi vetää raja. Satunnaisilla AirBnB asukkailla tienaa enemmän kuin jatkuvalla vuokrasuhteella, ei kuulosta ihan oikealta.
Me olimme AirBnB:ssä Tokiossa ja kieltämättä ihmetytti, että hostillamme oli lähes 10 asuntoa vuokrata tähän käyttöön. Hän taisi välittää siis myös tuttujen asuntoja. Jäin miettimään, että kuinka moni sitten todellisuudessa ilmoittaa nämä tulot kokonaisuudessaan veroihin. Täällä USA:ssa ainakin se on ihan jokaisen itse tehtävä, ihmisten tuloja ei syynätä niin tarkkaan kuin Suomessa. Jollei verotietosi joudu tarkistettavaksi (audit) niin kukaanhan sitä ei tiedä, että et ole tuloista maksanut veroja. Siinä mittakaavassa kuin AirBnB:tä tehdään joissakin kaupungeissa, niin kyllähän sillä on väkisinkin vaikutusta moneen asiaan.
Kuten sanoin, olemme myös itse käyttäneet AirBnB joskus, ja onhan se kätevää. Varsinkin lasten kanssa on joskus hyvä kun on keittiö käytössä. Itselläni on varsin ristiriitaiset ajatukset koko asiasta.