Praha on yksi Euroopan kauneimpia kaupunkeja, täynnä valokuvauksellisia paikkoja ja kiinnostavia nähtävyyksiä. Voiko siihen mitenkään ehtiä tutustumaan kunnolla yhden välilaskun aikana? Aiemmin olisin varmaan vastannut kieltävästi, mutta äskettäisen Prahan-reissuni jälkeen olen eri mieltä: kyllä voi!
Olin viime kuussa mummolaan Etelä-Venäjälle matkatessani valinnan edessä: Rostoviin ei ole suoria lentoja mistään asuinkaupungistani, joten minun tuli lentää joko Moskovan, Pietarin tai Prahan kautta. Yleensä olisin valinnut Moskovan ja käynyt samalla moikkaamassa paikallisia sukulaisiamme, mutta 30 before 30 -haasteen innoittamana päätin tällä kertaa tehdä välilaskun Prahassa ja napata samalla uuden maan listaani.
Praha osoittautui täydelliseksi välilaskukaupungiksi kompaktin kokonsa ja helpon lentokenttäyhteyden ansiosta: matka Václav Havelin kentältä keskustaan kestää vain puolisen tuntia ja maksaa muutaman euron. Matkalaukut voi jättää välilaskun ajaksi joko keskustan tai lentokentän matkasäilytykseen. En valitettavasti voi suositella jälkimmäistä vaihtoehtoa: lafkan virkailija veloitti varomattomalta turistilta tuplahinnan ja toi laukkuni takaisin rikottuna. Tätä pientä juttua lukuun ottamatta välilasku meni kuitenkin lähes täydellisesti nappiin.
Mitä tehdä Prahassa, jos aikaa on vain yksi päivä?
Lähdin Amsterdamista aikaisin aamulla ja olin perillä Rostovissa kahden aikaan aamuyöstä. Minulle jäi matkojen ja lentokenttävelvollisuuksien jälkeen reilut viisi tuntia aikaa Prahassa. Kuulostaa vähältä, mutta tuntui (hyvällä tapaa!) yllättävän pitkältä. Koska matkustin kaupunkiin ensimmäisen kerran, pyörin tällä kertaa keskustan lähettyvillä enkä lähtenyt käymään lähiöissä. Minulla myös kävi hyvä tuuri sään suhteen, joten jätin museot suosiolla seuraavalle kerralle ja vietin koko ajan ulkosalla.
Prahan vanha kaupunki (Staré Mesto)
Vanha kaupunki on kauneinta ja kuuluisinta Prahaa, joten aloitin retkipäiväni sen kapeilta kujilta. Ihan ensiksi suuntasin vanhankaupungin aukiolle. Raatihuoneen kellotorni oli korjauksessa, mutta sen kuuluisa astronominen kello oli onneksi jätetty näkyviin – se on monella listalla merkitty kaupungin tärkeimmäksi nähtävyydeksi.
Vuonna 1410 käyttöön otettu kello on erittäin vaikuttava ja aukio kokonaisuudessaan kaunis. Kannattaa kuitenkin ehdottomasti jättää aikaa vanhaan kaupunkiin tutustumiselle myös raatihuoneentorin ulkopuolella. Itse päätin lähteä seuraamaan toinen toistaan kauniimpia mukulakivikatuja ilman sen suurempia suunnitelmia. Opin lapsena Tallinnassa asuessamme, että vanhat kaupungit ovat täynnä yllätyksiä: salaisia ikkunoita, katonrajaan piilotettuja hauskoja patsaita ja muita vuosisatojen takaisia vitsejä. Niin myös Prahassa.
David Černýn taide
Yllätyksistä puheen ollen, Husova-katua kulkiessa kannattaa vilkuilla ylös. Kadun varrelta saattaa bongata itsensä Sigmund Freudin, tosin hieman erikoisessa tilanteessa: roikkumassa katolta yhden käden varassa. Ei kuitenkaan syytä huoleen: kyse on tsekkilaisen veistäjä David Černýn vuonna 1996 luomasta taideteoksesta ”Hanging Out”. Patsas näyttää kaukaa katsottuna niin todenmukaiselta, että se on aiheuttanut monia soittoja hätäkeskukseen.
Černýn käsialaa on myös toinen kaupungin hauskimmista patsaista, lyhyesti ja ytimekkäästi nimetty suihkulähde ”Piss”. Kahta virtsaavaa miestä esittävä teos on kaiken muun hyvän lisäksi kineettinen: sankarit kääntyilevät edestakaisin, suunnaten huomionsa ensin yhdelle, sitten toiselle puolelle Tšekin tasavallan muotoon rakennettua allasta.
Tanssiva talo
Vanhan kaupungin lisäksi toinen kohde, jossa halusin ehdottomasti lyhyenkin välilaskun aikana käydä, oli maailmankuulu Tanssiva talo. Fred and Ginger -lempinimellä tunnettua, vuonna 1996 valmistunutta rakennusta pidetään yhtenä modernin arkkitehtuurin kulmakivistä, ja ymmärrän hyvin miksi. Ihastuin itse taloon jo joskus ala-asteella, joten oli mahtavaa päästä vihdoin näkemään se livenä.
Tanssivan talon katolta löytyy terassi, jolta aukeaa huikea näköala Vltava-joelle, Prahan linnalle sekä vanhaan kaupunkiin. Sisäänpääsy on viereisen kattobaarin asiakkaille ilmainen. Olin Tanssivalle talolle päästyäni kiertänyt kaupunkia jo kolmen tunnin ajan, joten puolen tunnin tauko paikallista inkiväärijuomaa siemaillen ja eteeni avautuvia upeita maisemia ihaillen oli paikallaan.
Malá Strana
Malá Strana on Prahan tois pual jokke. Upeat barokkirakennukset, suloiset kahvilat ja kauniit aukiot pitävät huolen siitä, että Vltva-joen rannalta Prahan linnalle asti levittäytyvä historiallinen alue ei juuri häviä valokuvauksellisuudessa keskustalle. Itse seikkailin Malá Stranassa auringonlaskun aikaan, jolloin sen pastellivärit pääsivät oikeuksiinsa erityisen hyvin.
Malá Stranasta löytyy myös Prahan kapein kuja, jota kulkeakseen tulee painaa nappia ja odottaa vihreää valoa. Juuri pienet, hauskat yksityiskohdat tekevät osaltaan kaupungista niin hurmaavan.
Kaarlensilta
Paras reitti Malá Stranasta keskustaan kulkee kuuluisan Kaarlensillan yli. Goottilaistyylinen, useiden patsaiden koristelema silta on erittäin kaunis, mutta ainakin auringonlaskun aikaan aivan täynnä.
Erityisen paljon väkeä oli kokoontunut Pyhää Johannes Nepomukilaista esittävän veistoksen luo – tarujen mukaan Tsekin suojeluspyhimyksen patsaan koskettaminen tuo hyvää onnea ja varmistaa matkailijan pikaisen paluun Prahaan. Kannattaa siis liittyä jonon jatkeeksi: Praha on kaupunki, jonne matkustaa mielellään toisenkin kerran.
Oletko käynyt Prahassa? Mikä on paras välilaskukokemuksesi? Seuraa blogia myös Instagramissa ja Facebookissa!
Me olimme Prahassa elokuussa reilun viikon, emmekä oikein tykästyneet kaupunkiin. Syynä oli todennäköisesti keskustan kamalat ruuhkat, joiden vuoksi emme jaksaneet paljoakaan kierrellä keskustassa, vaan viihdyimme syrjemmässä. Harmi, että tuo Piss-patsas ei sattunut kohdallemme, ja maailman kapein kujakin jäi näkemättä. Tanssivalle talolle raahasin poikaystäväni, joka ei kilometrejä helteisiä katuja käveltyämme oikein osannut arvostaa näkemäänsä. ”Tuotako varten me tänne asti tulimme! Minkä vuoksi sitä kutsutaan tanssivaksi taloksi?” ”ETKÖ SINÄ NÄE?!”.
Jos vielä joskus menen Prahaan, valitsen jonkun muun ajankohdan kuin vilkkaimman ja kuumimman kuukauden 🙂
Kiitos kommentista Terhi, tosi mielenkiintoista! Pakko nimittäin sanoa, että Praha ei mullakaan noussut suosikkikaupunkieni joukkoon, vaikka olin tietysti tosi vaikuttunut sen kauneudesta. En korostanut tätä postauksessa, koska fiilis saattoi hyvin johtua ihan vain siitä, että välilaskuun liittyy aina pientä stressiä – jos aikaa olisi ollut enemmän tai jos en olisi ollut matkassa yksin, olisin hyvin voinut ihastua Prahaan vahvemmin. Syyskuu oli aika hyvä ajankohta ruuhkien puolesta – turisteja toki oli keskustassa paljon, mutta ei ahdistavaksi asti (tosin Lontoon metro on varmaan mun kohdalla vääristänyt mielikuvaa siitä, mitä on ahdistava väenpaljous :D).
Haha, aika hyvä tuo poikaystäväsi kommentti! Mutta tosiaan, eikö sitä nimen syytä muka bongaa heti? 😛
Ihania pikkuvinkkejä. Me suuntaamme ystäväni kanssa Prahaan joulukuun alussa, ja tuo kapein katu on ainakin löydettävä. Černýn patsaita on myös tarkoitus etsiä, niitä pitäisi löytyä melko paljon.
Oi, Praha on tuohon aikaan varmaan vielä tavallistakin kauniimpi joulumarkkinoineen ja -valoineen! Černýn patsaita on tosiaan eri puolella kaupunkia paljon, ehkä kuuluisimpana ne televisiotorniin kiipeävät vauvat 😀 Ensi kerralla yritän kiertää ne kaikki!
Kiitos patsasvinkeistä. Elämäni ensimmäiseen Prahan matkaan on aikaa hieman yli kk, matkaan kolmen sukupolven matkalle ihmettelemään joulutoreja ja muutenkin tutustumaan kaupunkiin.Varmasti paljon ilmoista riippuu miten aika jakautuu ulko- ja sisänähtävyyksien välille mutta Tanssivatalo ja patsaat pitänee bongata ja ratikalla kolistella linnalle ja Kaarlensillallakin tallata ja toivottavasti paljon muuta. Ihanan paljon on kivoja blogipostauksia Prahasta osunut silmiin viime aikoina.
Kiitos kommentista! Teidän tuleva matka kuulostaa aivan mahtavalta, Praha on varmasti vielä tavallistakin upeampana näin Joulun alla. Hyvää matkaa! 🙂
Olen pitkään miettinyt Prhassa käyntiä, mutten vielä ole toteuttanut sitä. Näköjään sen saisi haltuun noinkin!
Saa todellakin, suosittelen! 🙂